Vuosi 2025

4.10.2025 Niskavuoren Heta -näytelmä Seinäjoen kaupunginteatterissa
Kävimme katsomassa tutun näytelmän, mutta se sai hyvän lisämausteen, koska yhdessä osassa näytteli yhdistyksemme jäsen Sari Jokelin (Nikkilän emäntä).
Näytelmä oli loistava! 

4.-7.8.2025 Eläkkeensaajien Kesäretki Lehmirannan Lomakeskus, Salo
Karaokeviikolla meillä kului aika,
monella mikrofonille osui taika.
Eläkkeensaajat Lehmirannas viihtyi,
jokunen tanssilattialla jopa kiihtyi.
Naiset porukallakin tanssi ja
laukut piirin keskelle lensi.
Ulla, viikon ohjelmaohjaaja,
tuo todella monitaitoinen osaaja,
viulu, pikkusoittimet ja -puhaltimet,
kaikista löytyi Ullan käsissä hienot sävelet.
Liikuntaohjaaja Jesper (Jeppe)
- oli oikeassa paikassa tämä heppu.
Oli puheet jumpassa monenlaisia,
osa kylläkin hieman kyseenalaisia.
Aamu-uintia harrasti jokunen,
järvivesikin oli kuulemma lutunen.
Metsälenkki oli vajaa 3 km,
se niin houkutti kovakuntoisia.
Mäen päällä henki vielä kulkeili
ja pirunpelto siellä silmiä hiveli.
Tavattiin Jouni - karaokelaulaja
ja Timo Kosonen, laulujen tekijä.
Rauno ja Jouni Kulkukoirat lauloi
ja isot aplodit yleisö antoi.
Monta, monta hauskaa juttua
ja myös uutta tuttua
saamme talvella kotona muistella!
Kiitos kaikille sopivasta matkaseurasta
ja aktiivisesta osallistumisesta.
Myös kuski-Anssille kiitokset turvallisesta matkasta.

20.5.2025 Sokkomatka
Eläkkeensaajien sokkomatka tuntemattomaan alkaa, kun Anssi lähtee Rannan autolla Kurikasta klo 7.00. Hän poimii autoonsa viluisia matkustaja Koskenkorvalta, Ilmajoelta ja Seinäjoelta. Auto täyttyy lähes kokonaan 42 matkustajasta. Ohitustien kiertoliittymässä povataan, mihin päin mahdetaan olla menossa. Jalasjärvelle päin käännytään ja Anssi kyselee, että onko passit mukana, jos mennään lentokentälle. Ei menty, jatketaan kohti 3-tietä. Sinne saavuttaessa pohditaan, minne nyt käännytään, vilkku vasempaan ja kohti Tamperetta. Matkanjohtaja Reijo kehottaa sulkemaan silmät, koska nyt matkataan pari tuntia ihan suoraa eteenpäin.
Saavutaan Ylöjärvelle ja pysähdytään Shellin huoltoasemalle. Kehotus kuuluu kaikille, että kannattaa käydä WC:ssä, koska seuraavassa etapissa ei sellaista ole. Pienen matkan jälkeen saavumme Entisajan Vehnämyllylle, joka on nykyään Korvalaanen Oy:n omistama laitos. Isäntä/pehtoori-Janne on siellä meitä vastassa. Emäntä Marianne ei ollut paikalla, mutta naapurista oli saatu apulaisemäntä puuron keittoon. Tarjolla oli maukasta, oman myllyn kauraryynipuuroa ja lisänä viljaista leipää ja kaffia nisun kera.
Emäntä luki kirjasta tosikertomuksia myllyn historiasta. Itse mylly on sinne siirretty Karjalasta ja se on toiminut Ylöjärvellä vuodesta 1947. Myllyllä sai tutustua paikkoihin ja moniin tuotteisiin, joita sai sieltä halutessaan ostaa.
Lounaspaikkaan ei vielä päästä, joten aikaa mennään kuluttamaan kauppakeskus Elovainioon.
Matka jatkuu Kuruntietä, jolta käännymme Mutalaan. Mutkaista, kapeaa, hiekkaista kylätietä tuntuu vain jatkuvan. Vihdoin viimein saavumme Kuljunkylälle Villa Vinon kesäkaffilaan. Näsijärvi on 220 m päässä. Uskomaton paikka. Samassa pihapiirissä on Ylöjärven vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva Heikkilän vanha pirtti, joka on rakennettu 1796. Meidät vastaanottaa Kaisa Heino, jonka sukutila Heikkilä on. Hän johdattaa meidät vanhaan hirsirakennukseen, jonka tuvassa on hämärää, mutta tilaa riittää kaikille. Kaisa kertoo talon historiaa ja saamme nauttia viulun soitosta. Hienosti soi tangot, valssit ja klassinen musiikki. Lopuksi lauloimme ”Kultainen nuoruus” viulistin säestyksellä. Kaisan opastamana kiertelimme pirtissä tutustuen vanhaan esineistöön, esim. Arabian kahvikuppeihin, valokuviin ja työvälineisiin.
Vihdoin pääsemme lounaspöytään, joka on vanhaan heinälatoon rakennetussa kaffilassa. Monipuolinen salaattipöytä ja lihapullat lisukkeineen maistui todella herkulliselta. Ihmetystä herätti, miten niin maukkaita lihapullia voi saada ilman sipulia, mutta nehän oli valmistettu lähitilan lihakarjan lihasta. Jälkiruuaksi oli raparperipiirakkaa kaffin kera. Myyntipöydässä oli tarjolla omia ja lähellä tuotettuja herkkuja esim. kuohujuomia, mysliä ja makeisia. Kyllä sieltä jotain tarttui mukaan. Kiitosten ja yhteiskuvan jälkeen auton keula kotia kohti Kurun ja Peräseinäjoen kautta.
Ilma oli sopiva retkeiluun, aurinko paistoi, lämpöä oli 16-18 ha tuuli viilensi sopivasti.
Kiitokset matkan järjestäjille, kuskille ja kaikille mukana olleille.